Esineiden internet (Internet of things, IoT) tarkoittaa järjestelmää, jossa internetiin liitetyt laitteet lähettävät verkkoon tietoa, jonka avulla niiden ohjaus ja valvonta on mahdollista myös etänä. Kuluttajapuolella hyvän esimerkin IoT:n hyödyntämisestä tarjoavat älykkäät kodinkoneet, etäohjattavat valaistus- ja lämmityslaitteet sekä turvatuotteet, kuten valvontakamerat, palovaroittimet ja murtohälyttimet, jotka välittävät tietoa verkon kautta omistajilleen.
Kun IoT valjastetaan teollisuusyrityksen käyttöön, puhutaan tavallisesti massiivisemmista tietomääristä ja vaativammista olosuhteista. Suuret datamäärät, teollisuusympäristön moninaiset mittauskohteet ja vaativat olosuhteet asettavat armottoman vaatimustason IoT-ratkaisuun liitettävien laitteiden suorituskyvylle ja toimintavarmuudelle.
Kerron tässä blogissa, mitä sinun tulee huomioida, kun mietit IoT-ratkaisun käyttöönottoa omassa yrityksessäsi. Mitä tarvitaan, kun dataa kerätään kymmenillä, sadoilla tai jopa tuhansilla mittalaitteilla taukoamatta ympäri vuorokauden? Entä mitä kerätyllä datalla voidaan tehdä?
Blogin sisältö:
- Yrityspäättäjä – miksi sinunkin tulee olla kiinnostunut esineiden internetistä?
- Esineiden internet rakentuu kustannustehokkaasti uutta ja vanhaa yhdistellen
- Esineiden internet on aina osiensa summa: ihan mikä tahansa laitekokonaisuus ei toimi
- Mitä jos jokin menee pieleen? Kaikki IoT-kytkettävät laitteet eivät hahmota, pääseekö lähetetty tieto perille
- IoT teollisuuden kehityshankkeena: data ohjaa kohti kustannussäästöjä
- Näin pääset alkuun – miksi IoT-hankkeen aloittamista ei kannata pelätä?
Usein kehittämisen esteenä on tiedon puute. Mistä ylimääräinen sähellys prosesseissa johtuu? Miten ongelmatilanteita voidaan ennakoida? Kuinka tuotantolinjan tehokkuutta on mahdollista lisätä, jotta valmista tavaraa syntyisi enemmän?
Yrityspäättäjä – miksi sinunkin tulee olla kiinnostunut esineiden internetistä?
Kustannustehokkuuden lisäämisen ja toiminnan kehittämisen tulisi olla arkipäivää jokaisessa yrityksessä. Teollisuusyritysten kontekstissa kehittäminen konkretisoituu usein investointi- tai saneeraushankkeisiin, joiden avulla tavoitellaan linjakkaampia prosesseja sekä vähäisempää ajallista ja materiaalista hukkaa.
Usein kehittämisen esteenä on kuitenkin tiedon puute. Mistä ylimääräinen sähellys prosesseissa johtuu? Miten ongelmatilanteita voidaan ennakoida? Kuinka tuotantolinjan tehokkuutta on mahdollista lisätä, jotta valmista tavaraa syntyisi enemmän? Tiedon puute korostuu erityisesti silloin, kun teollisuuden toimintoja valvotaan ihmissilmin tai valvontajärjestelmät perustuvat vuosikymmeniä vanhoihin – vaikkakin edelleen toimiviin – laitteisiin.
Esineiden internet on ratkaisu
- puuttuvan tiedon keräämiseen
- suurten datamäärien suodattamiseen
- havainnointilaitteiden keräämän datan reaaliaikaiseen analysointiin
- analyysin tuloksista rakennettuihin automaatioihin, jotka esimerkiksi ohjaavat laitteita itsenäisesti tai varoittavat vikatilanteista
- informaation varastointiin
Kun järjestelmästä eri tavoin kerättävän datan käsittelijäksi valjastetaan tekoäly, syntyy uusia mahdollisuuksia esimerkiksi kustannustehokkuuden ja jopa teollisuuslaitoksen kapasiteetin parantamiseen.
IoT rakentuu kustannustehokkaasti uutta ja vanhaa yhdistellen
IoT:n käyttöönotto ja prosessien automatisointi on monessa yrityksessä vasta alkutekijöissään. Teollisuusyrityksen IoT-ympäristön luominen ei välttämättä kuulosta näppärältä ja kivalta projektilta, joka saadaan vietyä maaliin yrityksen normaalia toimintaa häiritsemättä.
Sitä se kuitenkin on – ainakin Vire Labsin tavalla toteutettuna.
Olemme päässeet ratkomaan useita tilanteita, joissa yrityksellä on vanha mutta toimiva järjestelmä, jota täytyy freesata, jotta se pystyisi vastaamaan tämän päivän tiedonnälkään. Älykkyyttä voidaan useimmiten lisätä ilman, että korvataan kaikkea olemassa olevaa, ja nykyisin käytössä olevan järjestelmän päivittäminen on yleensä uutta järjestelmäinvestointia huomattavasti edullisempi vaihtoehto.
Älykkään datankeruun ja analyysin lisääminen vanhan järjestelmän päälle kykenee tuottamaan tietoa, joka voi muuttaa yrityksen toimintaa paljonkin. Jatkuvasti saatavan reaaliaikaisen tiedon perusteella pystytään mm. automatisoimaan toimintoja, hoitamaan jatkuva laadunvalvonta ja hoitamaan ennakoiva kunnossapito. Toteutuksen hinta voi olla murto-osa verrattuna yhtä älykkään, mutta kokonaan uuden järjestelmän vaatimiin investointeihin.
Kannattaa huomata myös se, että uuden järjestelmäinfrastruktuurin pystyttäminen sisältää useimmiten haasteita myös toiminnan jatkuvuudelle. Vanhan järjestelmän yhteyteen lisättävä äly voidaan ottaa käyttöön ilman katkoja tuotannossa.
IoT-ratkaisu on mahdollista toteuttaa vanhaa ja uutta yhdistellen, mutta ihan mikä tahansa mittari tai päätelaite ei riitä. Vaativissa olosuhteissa tarvitaan laadukkaita laitteita.
Esineiden internet on aina osiensa summa: ihan mikä tahansa laitekokonaisuus ei toimi
IoT-ratkaisu on mahdollista toteuttaa vanhaa ja uutta yhdistellen, mutta mikä tahansa mittari tai päätelaite ei riitä. Laitteet ja niiden osat saattavat kohdata käyttöikänsä aikana monenlaisia toimintaolosuhteita, ja me valitsemme jokaisen asiakkaamme tarpeeseen juuri oikeat laitteet. Tekemissämme toteutuksissa on käytössä esimerkiksi mittalaitteita, jotka valvovat raideverkon toimintaa ja altistuvat ympäri vuoden säänvaihteluille, ja kameroita, jotka kuvaavat pölyisässä ympäristössä sahan nopeasti liikkuvaa tuotantolinjaa.
Jos dataa kerätään paikallisesti joka sekunti gigatavujen verran, täytyy tekoälypäätteestä löytyä melkoisesti sekä älykkyyttä että laskentakapasiteettia. Eräälle asiakkaallamme rakensimme järjestelmän, jossa viisi kameraa lähettää koko ajan 4K-kuvaa analysoitavaksi Virebox.AI-päätelaitteelle. Analyysin jälkeen eteenpäin lähetetään vain analyysin tulokset ja muu tarpeellinen tieto, joka on määrällisesti ehkä noin miljoonasosa siitä, mitä pääte vastaanottaa.
Koska yritysten tarpeet ovat erilaisia, me emme rajoita käytettäviä laitteita valmistaja- tai teknologiaperusteisesti. Voimme siis valita tietoliikenneratkaisusta lähtien kaiken asiakkaan tarpeen mukaan.
Sellainen järjestelmä on turha, joka tuottaa dataa, jota kukaan ei hyödynnä.
Kaikki IoT-kytkettävät laitteet eivät hahmota, pääseekö lähetetty tieto perille
Kuten sanottu, kaikki IoT-kelpoiset laitteet eivät täytä yritystoiminnan vaatimuksia. Miltä sinusta tuntuisi tehdä päätöksiä sellaisen järjestelmän perusteella, jossa toisiinsa kytketyt laitteet eivät välttämättä edes tiedä, toimivatko muut järjestelmän osat ja kulkeeko kerätty data sinne, mihin olisi tarkoitus?
Vire Labsin IoT-ratkaisujen ytimessä on erittäin tehokas Virebox.AI-päätelaite, joka vastaanottaa kerättävän datan ja analysoi sen välittömästi. Kerätty tieto voidaan haluttaessa tallentaa paikallisesti, ja analysoidun datan perillemeno vastaanottavalle laitteelle voidaan aina varmistaa.
Virebox.AI-laitteiden toimintaa on mahdollista valvoa etänä, eikä järjestelmä voi vikaantua ilman, että siitä saadaan tieto saman tien. Jos rakentamamme IoT-ratkaisu on yrityksesi liiketoimintaa kriittisesti ohjaava, huomioimme asian jo kehitysvaiheessa. Tällöin ratkaisu luodaan siten, että yksittäisestä laitevauriosta huolimatta muut päätelaitteet pystyvät jakamaan työtä niin, ettei ongelmia synny.
IoT teollisuuden kehityshankkeena: data ohjaa kohti kustannussäästöjä
Kokemukseni mukaan tyypillinen este tekoäly- ja IoT-hankkeille on asiakkaan epätietoisuus siitä, mitä kaikkea investoinnilla on mahdollista saavuttaa ja kuinka pitkän aikajänteen hyötyjen saaminen vaatii. Epätietoisuus ymmärrettävästi synnyttää epävarmuutta.
Sellainen järjestelmä on turha, joka tuottaa dataa, jota kukaan ei hyödynnä. Sahateollisuuden tuotantolinjoja valmistavan Veisto Oy:n tuotannontehostamishankkeen yhteydessä yrityksen varatoimitusjohtaja Tuomas Halttunen sanoi asian näin: ”Teollisuusrobottejakin tekevät kymmenet toimittajat. Robotti pahvilaatikossa ei kuitenkaan vielä paljon kenenkään työtä tehosta. Tarvitaan myös toiminnan integroiminen tuotantoon ja äly sen taakse.” Pelkkä data ilman sen analysointia ja ohjaamista oikeaan paikkaan ei vielä auta yritystäsi millään tavalla.
Epävarmuutta ja riskejä vähentää se, että Vire Labsin IoT-toteutuksissa lähdetään liikkeelle muutaman viikon kestävällä Proof of Concept -vaiheella. Pääosa hankkeessa tarvittavista investoinneista tehdään vasta POC-vaiheen jälkeen, kun järjestelmän toimivuus on varmistettu käytännössä. Hankkeisiimme sisältyy aina myös datan jalostamisessa ja hyödyntämisessä ohjaaminen, sillä lopullisesti investoinnin hyödyt happotestataan vasta siinä vaiheessa, kun järjestelmä konkreettisesti muuttaa yrityksen tai työntekijöiden toimintaa.
Näin pääset alkuun – miksi IoT-hankkeen aloittamista ei kannata pelätä?
Jos yrityksesi toimintaa rajoittaa luotettavan ja tarkan tiedon huono saatavuus, lähesty haastetta näiden askelten kautta:
- Tunnista, mistä konkreettisesta tuotannon vaiheesta tai järjestelmän osasta et saa tarpeeksi tietoa?
- Tarkenna, millaista tietoa tarvitset, jotta saat tuon vaiheen toimintaa tehostettua?
- Kerro pohdintasi tulokset meille.
- Me kerromme sinulle, voimmeko auttaa sinua ja millä tavalla lähtisimme liikkeelle.
Muista lisäksi nämä:
- Koko järjestelmää ei tarvitse räjäyttää kerralla. Ensin voidaan pienellä toteutuksella testata, millaista tietoa prosesseista on saatavilla.
- Mitä aiemmin aloitat datankeruun, sitä nopeammin otat käyttöösi myös tekoälyn ja ohjaat yrityksesi toimintoja faktoihin perustuen.
- Me autamme datan jalostamisessa ja analyysin tulosten jatkokäytössä. Integraatiot ja takaisinkytkennät muihin järjestelmiin ovat meille arkipäivää.
Ossi Porri
Business Development Director
Lue myös: Tekoäly ja tietoturva: reunalaskenta ei tingi tietosuojasta