VIRELABS - TARINA

Itse olisi tuokin pitänyt tehdä

Vire Labsin maailmanluokan osaaminen grafiikkateknologian kehittäjänä on tuottanut sulautettuja järjestelmiä erilaisiin näytöllisiin laitteisiin. Viime vuosien aikana konenäön, koneoppimisen ja muiden IoT-teknologioiden nousu on nostanut Vire Labsin kehityksen kärkeen myös teollisten prosessien tehostajana. Eikä kehitys ole pysähtymässä.

Vire Labs syntyi vuonna 2011, kun Qualcomm lopetti grafiikkaohjelmoinnin Noormarkussa. Vire Labsin perustanut kuuden hengen tiimi ryhtyi ensimmäiseksi muuttamaan Android-puhelinten käyttökokemusta. Pääkäyttöliittymästä haluttiin vähintää yhtä nopea kuin Applella ja helpommin muotoiltava. Tuotteen nimeksi tuli Vire Launcher. Kyse oli 3D-grafiikkamoottorista, jonka ansiosta mm. taustakuvat reagoivat siihen, miten kännykkää pitää kädessä. 

Evoluution ensimmäinen vaihe päättyi, kun kävi selväksi, ettei launcherista tule suurta kaupallista menestystä. Tuote ajettiin alas, vaikka sitä oli ladattu Google Playsta yli miljoona kertaa.

Vire Labs päätti keskittyä myymään huippuosaamistaan muille yrityksille. Huawei, Rightware ja Hatch ostavat Vire Labsilta edelleen konsultointia esimerkiksi 3D-moottoreiden ja käyttöliittymäkirjastojen rakentamiseen. 

”En osaa tehdä kovin kaunista graffaa, mutta osaan kyllä rendaa sen tosi nopeesti ruutuun”, virnistää Vire Labsin CTO Jani Huhtanen. ”Meidän osaamistasomme on lähellä rautaa ja ajureita”, täydentää Lead Developer Juuso Heikkilä. Pelkästä grafiikkakonsultoinnista on Juuson mukaan kuitenkin turha puhua. ”Mehän osataan ohjelmoida ihan mitä vaan, ei siihen sitä grafiikkaprosessoria tarvita”.

Ongelmia ei tehdä, ne ratkotaan

Virebox.AI-ratkaisuja teollisuuden, infran ja liikenteen ongelmiin

Edellä mainitusta ”ihan mitä vaan”-toteamuksesta on tullut täyttä totta. Sisäisessä hackathonissa vuonna 2016 tiimi kehitti idean, josta kasvoi modulaarinen yhdistelmä IoT-laitteita ja ohjelmistoja, ja alkoi evoluution seuraava vaihe. 

Ideasta syntyi Virebox.AI-kehitysalusta, jonka avulla IoT-ratkaisuja voidaan tuottaa huomattavasti tavallista nopeammin. Virebox.AI-ratkaisuja käytetään mm. ennakoimaan junavaihteiden vikaantumista, analysoimaan raitiovaunujen matkustajavirtoja ja parantamaan sahojen tuotantolinjojen tehokkuutta.

Vire Labsin tiimiä onkin viime vuosina täydennetty koneoppimisen ja konenäön osaajilla. Tällä hetkellä jo yli puolet tiimistä kehittää Virebox.AI-ratkaisuja mm. teollisuuden, liikenteen ja infran käyttöön, ja muut jatkavat työtä grafiikan parissa toimivien yritysten suorituskyvyn parantamiseksi. Yhteistä kaikille Vire Labsin tiimissä on vahva osaaminen sekä laite- että ohjelmistokehityksessä ja jatkuva halu kehittyä.

Osaamisen ristipölytystä

Joissain tilanteissa tiimit ratkaisevat myös toistensa ongelmia. ”Kun esimerkiksi Veiston tapauksessa piti ymmärtää tukkien pituuksia ja etäisyyksiä, Jani tuli apuun grafiikkapuolelta”, Juuso kertoo. ”Piti muodostaa kameran matriisi, ymmärtää missä positiossa se on ja piirtää samassa avaruudessa visualisointi siitä, miten kone näkee sahalinjalla vaeltavan tukin pään”, kuvaa Jani siinä yhteydessä saamaansa 3D-grafiikkatehtävää. 

Virebox.AI-alustan suunnittelussa oleellista oli tehdä siitä modulaarinen. Siihen voi tuoda lisää ja poistaa tarvittavia kortteja, liitäntöjä, väyläratkaisuja ja protokollia, joilla voi ohjata teollista automaatiota. Ja jos niitä ei olle valmiina, ne voidaan tehdä itse, koska piirikortteihin liittyvästä suunnittelutyöstä Vire Labsin väellä on pitkä kokemus. ”Esimerkiksi VR:n virranmittausratkaisua varten tehtiin oma virranmittauskortti. Boksi pysyy samana, mutta se, miten keskustellaan ulkomaailman kanssa, vaihtuu”, Juuso tarkentaa.

Taustalla halu muuttaa maailmaa

Etäläsnäolo tehdasasetuksena

Vire Labsin perustajat ovat aina olleet työpaikoissa, joissa on tehty etätöitä. ”Qualcommillakin lähiesimies oli Atlantin takana”, Juuso muistelee. Yhteishengen ylläpidosta ja viestinnästä on aina huolehdittu jossain määrin sähköisesti. ”Alussa Mikko (Saari, Vire Labsin toimitusjohtaja) oli yksin Helsingissä. Meillä oli täällä Porin toimistolla koko ajan videokuva auki. Etäläsnäolo toi yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jos joku on jossain koko ajan ihan yksin, se ei välttämättä oo kivaa”, Jani kertoo.

Tällä hetkellä kymmenpäisellä tiimillä on asemapaikkoja Porin ja Helsingin lisäksi ”siellä täällä”. Haastattelunkin aikana Juuso kertoo katselevansa mökillä järvenselälle. 

Asiantuntijatyön vastapainona on hyvä tehdä välillä jotain aivan muuta. ”Vapaa-ajalla viljelen maata ja hoidan metsää. Harrastan metsästystä syksyisin, ja perheessä on koira”, Juuso kertoo. ”Mäkin teen viikonloppuisin mieluummin remppaa kotona tai jotain muuta vastaavaa, missä saa terapiaa ajatustyölle”, jatkaa Jani.

Molemmat nauttivat työstään ja kokevat tekevänsä jotain sellaista, mitä tekisivät joka tapauksessa.
”Teen työkseni sitä, mitä joka tapauksessa tekisin vapaalla. Töissä mulle maksetaan siitä, koska siellä on dead line”, Jani naurahtaa.

Juuson mielestä on erikoista, miten vähän hänen tulee hankittua teknologiaa kotiin siihen verrattuna, miten paljon teknologia häntä kiinnostaa. Jani on samoilla linjoilla ja arvelee yhden syyn olevan siinä, miten keskinkertaisia tekniset laitteet usein ovat. ”Yleensä tulee vaan paha mieli, jos ostaa jotain uutta teknologiaa – ite olis pitäny tääkin tehdä, kun tää on niin huono”, hän nauraa. 

Työn mielekkyys syntyy muiden auttamisesta

Jani toivoo asiakkaiden kokevan Vire Labsin niin, että projektit onnistuvat hyvin ja hommien tekeminen tuntuu mukavalta. Sama koskee kehittäjiä, joiden hommia Vire Labs omalla kehitystyöllään yrittää helpottaa. ”Jo yrityksen perustamisvaiheessa me haluttiin muuttaa maailmaa. Ajattelen, että oman työni kautta maailma ehkä muuttuu vähän kauniimmaksi esimerkiksi autojen mittaristoissa”, Jani konkretisoi.

”Täytyy joku idea olla siitä, että auttaa jotakuta. Ettei turhalta työltä tunnu se, mitä tehdään. Rahkeitahan meillä on vaikka mihin”, komppaa Juuso.